Tuulinen päivä

Täällä on ollut kova tuuli; kissakaan ei ole viihtynyt ulkona kovin kauan. Puiden lehdet mitkä jäivät haravoimatta lentelivät naapurin pellolle. Helpotus mulle, mutta tuleehan naapurinkin puolelta meille.Ikkunat tuli pestyä kun ei ollut niin kylmää.

Viikonloppuna oli vipinää, kun kolme poikaani olivat käymässä. Enoni hautajaiset olivat perjantaina ja se oli aika rankkaa, sillä hän oli mulle hyvin rakas. En voi oikein vieläkään uskoa, että hän on poissa meidän luotamme. Toinen enoni oli myös täällä vaimonsa ja tyttärensä kanssa; he asuvat Göteborgissa, joten heitä ei näe kovin usein. Pojat, kaikki neljä, kävivät myös saattamassa enoani. Keskustelteltiin serkkejen kanssa siitä, että ei nähdä muuten kuin tällaisissa tapahtumissa, joten päätimme järjestää tapaamisen kotikylääni ensi kesänä, johon saavat tulla kaikki kynnelle kykenevät. Tarjottavat ja juotavat tuo kukin itse mitä haluaa. Serkkupoika lupasi kaasugrillin sinne. Ja sitten varaamme karaoken vetäjän päivänviettoomme.

Poikien ollessa täällä korkkasimme uuden Trivial Pursuit-pelin. Parina päivänä pelasimme sitä melkein kolmeen asti yötä. Hauskaa oli. Mutta nyt olemme taas kolmestaan ja päivät kuluvat hitaanlaisesti.

Sateetonta päivää

Kylläpä on mukavaa, kun ei sada vettä. Mielikin on paljon rauhallisempi. No onhan sitä tullutkin. Ojat ovat aivan täynnä. Sanoinkin äidilleni, että pian tarvitaan vene, jotta päästäisiin tielle. Täällähän ei satanut paljon ollenkaan kesän alussa, joten ei tullut marjojakaan. Silloin aikoinaan, kun tuli poimittua kahden kuukauden ajan niin kyllä oli hyviä saaliita. Melkein 20 vuotta tuli kerättyä parhaiden kavereiden kanssa. Se aika oli mukavaa ja sita on kiva muistella. En pääse enää niin usein metsään, koska en halua jättää äitiäni yksin. Pojat ovat luvanneet tulla mummonsa kanssa, jos mie haluan mennä. Toivottavasti vielä pääsee heidän kanssaan marjastamaan.
Miehän olen aika keskinkertainen kirjoittaja ja blokkaaja, mutta yritän kuitenkin joteski. Netti on täynnä ihania ja kauniita blogeja. Tuntuu ettei itsellä onnistu mikään.
Käsitöitä on tullut jonkin verran tehtyä. Äidilleni ja kaverilleni olen saanut valmiiksi sängyn peitot. Sitten on tullut virkattua muutama liina ja kukkiakin on tullut tehtyä. Kuvia mulla ei ole niistä. Ei ole tullut hankittua uutta kameraa särkyneen tilalle.
Kirjoja ja lehtiä on luettavana suuri pino. Serkkuni kantaa mulle kavereidensa vanhoja lehtia, joten luettavaa on. On hyvä, ettei niistä lähde kirjaimet pois. Itellekin tulee pari lehteä.
Kolmanneksi vanhin poikani muutti Etelä-Suomeen, joten ikävä on kova. Hän tulee käymään parin viikon päästä enoni hautajaisissa. Kaikki neljä poikaani olivat enolleni tärkeitä ja rakkaita. Muistui tässä mieleeni lapsuus. Enoni piti Reijo Taipaleen "Satumaasta" ja hän antoi serkulleni ja mulle neljä 20 pennin kolikkoa ja sanoi, että menkää ja soittakaa se. Mehän teimme töitä käskettyä. Eräänä päivänä radiossa soitettiin se ja miehän muistin sen ja kyyneleet virtasivat pitkin poskiani. Kaipaan enoani; hän oli hyvä ja iloinen ihminen. Jaksoi hyvin, vaikka vakava sairaus oli. Sellaista elämä on.

Onko kesää vielä jäljellä?

Niin no onhan sitä kesää vielä jäljellä. Ja vielä varmaankin tulee kauniita päiviä. Toivossa on hyvä elää.

Uuven Potun Vestit
On tullut samoiltua vähän siellä ja täällä. Suurimmaksi osaksi tällä seudulla, mutta kiirettä on pitänyt. Viime viikon lopullakin tuli syötyä kolmena päivänä muualla kuin kotona ja aivan tässä lähistöllä. Perjantaina oli Uuven Potun Vestit paikallisessa baarissa. Ruoka oli hyvää ja syöjiä oli paljon ja sen jälkeen oli kylämme salibandy jaoston järjestämät tanssit, joissa oli laulajina lähiympäristön karaoke laulajia; olivat hyviä. Tuli paljon vanhaa tanssimusiikkia, mutta kyllä nuorisollekin löytyi sopivaa musiikkia.
Lauantai menikin sitten suurimmaksi osaksi kotosalla, mitä nyt olin kolmisen tuntia pikku serkkujen luona. Tapasimme edellisenä iltana ja sovimme, että tulen käymään heidän luonaan.Pääsin sinne poikani ja miniäni mukana, kun he menivät käymään kalastamassa. Serkkujen luona keitettin kahvit ja grillattiin makkaraa ja syötiin salatin kera. Oli mukava nähdä heitä. Harvemmin tulee nähtyä, kun he asuvat satojen kilometrien päässä. Niin ja poikahan oli vaimonsa kanssa koko viikonlopun meillä.
Sunnuntina oli kyläpäivien talkoolaisten ruokailu baarissa ja siihen vissiin loppui ulkona syönti, jos ei käy poimimassa puolukoita ja siellä paistettaisiin makkaraa; saa nyt nähdä, miten käy. En ole voinut käydä mustikassakaan, kun en voi jättää äitiäni yksin. Olen keräillyt viinimarjat melkein kaikki äitini kanssa.

Harrastuksia
Sovimme ystäväni kanssa, että lähdettäisiin senioreiden ryhmään jumppaamaan; saapi kuulemma tulla, vaikka emme olekaan sen ikäisiä vielä. Sitten tässä päivänä muutamana näin lehdessä ilmoituksen, että ABC:llä olisi ensi maanantaina neuletapaaminen, mutta ei ollut mihin aikaan. Kaverin mies ehdotti, että menisin heti, kun huoltoasema avaisi ovet; kuudelta aamulla kuulemma. Onhan se niin, että aamusta päivä pisin.
Ystävälleni tuli tehtyä valmiiksi sängynpeite ja nyt on uuden käsityön vuoro. Pittää laittaa mietintämyssy päähän ja miettiä mitä alkaisi tekemään.

Eläkeläiseni
Hänellä (miehelläni) pitää kiirettä. Menoja on kohta enemmän kuin kotona oloa. Allakka on aika täynnä. Se on vain hyvä, ettei pääse sammaloitumaan. Aina pittää kysyä milloin voidaan porukalla käydä jossakin. Harvemmin onnistuu. Jospas tahtois tansseihin tänään, kun on kotosalla nyt. Saapas nähdä miten käy!!! Joudunko menemään yksin?

Elokuuta

Nyt ollaan jo elokuun lopussa ja syksy kolkuttelee ovelle. Tuntuu siltä, että kesä oli aivan liian lyhyt. Toivottavasti syksy on sateeton. Viime viikollahan oli muutamana päivänä aivan ihanan aurinkoiset päivät.
Nyt pitäisi lähteä hakemaan ahomansikan rönsytaimia ja laittaa niille penkki tuohon talon nurkalle. Eräällä tuttavallani on ollut mansikkapenkki muutaman vuoden ja hän on saanut siitä vähän pakkaseenkiin. Olivathan mansikat makeita. Toivottavasti miekin saan yhtä isoja ja makoisia marjoja. Tällä tuttavalla ei olekaan peukalo keskellä kämmentä niinkuin mulla.
Kukkapenkkiä on tullut laiteltua jonkin verran; kasvit ovat vielä hakusessa. Jos alkaisi tutkailemaan puutarhojen tarjontaa. Ystäväni on luvannut muutaman perennan juurakon, kun hän jakaa kukkiaan nyt syksyllä.

Sadepäivä

Nyt on sitten sisäpäivä. Aika kuluu vanhoja lehtiä lukiessa. Äitini saa taas seurata urheilukilpailuja. Siinähän hänellä menee kolmisen viikkoa; hän on intohimoinen penkkiurheilija. Itse en ole niin kiinnostunut niistä. Toivotaan, että suomalaisista joku onnistuu.

Novita Syksy 2012 ilmestyy 27.07.2012.
Suomalaiset desingnerit (mm. Jaakko Selin, Hanna Sarén,Marja Suna) suunnittelivat designneuleita. Siksak-neuleita oli myös ja Jukka Rintalan suunnttelema hääpuku. Ohjeita oli runsaasti. Muutama kiinnosti; ehkä tulee tehtyä jotain.
Olen virkannut kaverille sängynpeitteen loppuun, kun häneltä kielsi lääkäri (19829 kutomisen ja virkkaamisen. Peite on reunapitsiä vaille valmis (yksi reuna vielä tehdä). Ongelmana on vain, miten saada peite samanväriseksi, vanhemmat palat ovat kellertäviä.

Ja penkin teko jatkuu nyt kun ei sada.

Onko kesä alkanut

Heinäkuu on jo lopuillaan ja elokuu kolkuttelee ovelle. Pian alkaa syksyn marjojen poimiminen edessä. Mies on lähdössä pohjoiseen ehkä jo ensi viikolla. "Lähtökuoppien" tekeminen aloitettiin, kun tultiin viime syksyn reissulta. Itse en lähde mukaan, koska en voi jättää äitiäni yksin.

Itikkakesä
Kukat ovat kauneimmillaan ja ruusut tuoksuvat. Hyttysiä on paljon; ja muitakin ötököitä. Paarmat ovat myös kiusana. Hyttysistä puheen ollen; miehän saan hirveitä paukamia ja niitä tulee sitten kynsittyä ja sitten niitä karvastelee. Olin tässä päivänä muutamana avustettavani luona leipomassa ja siellä oli hänen sukulaistyttönsä ja hänellä oli koira ja se koira nuoli kaikki minun sääskenpuremat; ei muualta, mutta sen jälkeen ei ole karvastellut eikä ole ollut tarvis raapia. Mitähän sekin tarkoitti, kun ei nuollut muualta.

Kukkapenkki
Olen suunnitellut tekeväni uuden kukkapenkin; siirtelen vanhasta penkistä kukat siihen ja laitan muutaman uuden kukan. Puutarhalehtiä on tullut selailtua, jos niistä löytyisi neuvoja. Paikka on aurinkoinen. Nykyiset penkkini ovat pieniä ja niihin ei voi lisätä uusia. Eräässä lehdessä oli kirjoitus aurinkoisen paikan kasveista; en muista lehden nimeä. Ohjeet olivat selkeitä ja jopa miekin ymmärsin ne.
Omaan penkkiin istuttaisn ainakin syyshohdekukkaa, jonka väritys on keltaisesta oranssin kautta punaruskeaan. Laittaisn myös syyssädekukkaa ja kultapallokin kiinnostaa sekä ruusukaunosilmä. Toivottavasti onnistun jotenkuten.

Puutarhoihin tutustuminen
Elokuun 19. päivänä on mahdollisuus tutustua muiden harrastajien piharatkaisuihin, silloin n. 200 yksityiseen ja julkiseen puutarhaan voi käydä tutustumassa eri puolilla maata.
www.avoimetpuutarhat.fi

Puutarhalehti

Puutarhablogi Karoliinan puutarha on koonnut suomalaiset puutarhablogit yhdelle sivustolle kasvuvyöhykkeiden mukaan.
Juttua oli myös perennojen lisäämisestä siemenistä. Siemenet kerätään kuivalla säällä ja sato  varastoidaan pimeään, viileään ja kuivaan paikkaan, mieluiten ilmatiiviissä rasiassa. Keltasormustinkukan, siperianpallo-ohdakkeen, rohtoiisopin, sinipiikkiputken, pohjanrantakukan kellopeipin, myskimalvan, kultahelokin ja kallionauhuksen lisääminen siemenestä onnistuu kotioloissa, kun ne kuivatetaan syksyllä ja kylvetään keväällä.
Olen kiinnostunut daalioista ja niistä oli kirjoitus lehdessä. Daalian kukkien väritys on monipuolinen; oranssi, keltainen, kirkkaan-, marjapuuron-, tumman- ja vaaleanpunaisia. Juurakot säilytetään kellarissa. Daalia kasvattaa uusia mukuloita kuten perunakin. Puutarha on avoinna 19.8. klo 12-17, Lemlahden saari, Parainen.
Ledessä oli kauniita puutarhoja ja ideoita tuli roppakaupalla.

Kesäaikaa

Hei!
On tullut monta kertaa mieleen, ettei olisi liittynyt kesällä blogimaailmaan. Kiireitä on niin monenlaisia ja mulla on niitä paljon; tuntuu ainakin siltä. Vai pitäisikö lekotella niinkuin tämä yksilö, meidän kissamme:

 

Miehän olen aamu-uninen ja päivä käynnistyy hitaasti. Kahvista ja päivän lehdestä on suuri apu. Tässä tulee tarinaa kahvista, jota juon: http://juhlamokka.fi/tarina/?sub_id=dfdb4b5a4d74c91d480babdc57ecaac1 ja tätä lehteä lueskelen: http://www.pohjolansanomat.fi/Etusivu Näiden seurassa päivä on pelastettu. Nyt on sitten päivä alkanut.

On ollut myös serkun ja parhaan ystäväni syntymäpäivät (60 v.) ja serkun pojan rippijuhlat. Joten juhlittukin on. Edessä on vielä muutamat juhlat sekä nyyttikestit tämän kesän aikana. Omat syntymäpäiväni olivat viime vuonna. Tässä kuvia niistä:

Oli nuorta ja vanhaa ja hauskaakin oli, mutta se oli viime kesää.

Kylällämme oli kyläpäivä. Talkoissa meni kolme päivää. Talkooväki kuori perunoita, leipoi ja paistoi munkkeja ja järjesti kentän valmiiksi. Pieniä vastoinkäymisiäkin oli, mutta yhteisvoimim niistä selvittiin.  Vierailijoita oli kiitettävästi. Oli entisiä kyläläisiä, jotka tapasivat lapsuuden aikaisia ystäviä.  Vauvoja, lapsia, nuoria, keski-ikäisiä, vanhoja; kaikki olivat tervetulleita. Ruoka ja kahvi menivät kaupaksi. ja sää oli suosiollinen, ei satanut eikä paistanut, vaan oli "nahkapouta" niinkuin sanotaan. Illalla oli sitten tanssit baarissa.
Äitiä, kotia ja pihaa on hoidettu ja töissä käyty. Ja kesä on jo puolessa välissä,
Kauniita kesäpäiviä!

Kyläteatteria

Kylällämme on teatteriryhmä Niin Sanotut, mikä esittää...  "Riemukaaret" näytelmän. Se on hulvattoman hauska komedia, joka kertoo keski-ikäisen miehen lomareissusta; hän on voittanut viikon matkan Kanarian saarille kauniin naisen seurassa. Vaimo on järjestänyt salaa ystävättärensä kanssa niin ikään matkan Kanarialle. Näin he joutuvat samaan paikkaan! Mitä siitä sitten seuraakaan, saapas nähdä kuinka siinä käy! Sali oli täynnä ja ihmiset olivat tyytyväisiä ja kyselivat uusintaa.
Olin talkoilemassa sekä seniorien että illan näytkösen aikana.

Kevät kiireitä

Aika kuluu nopeasti. On ollut kaikenlaisia työhommia ja muuta tekemistä. Tuntuu, ettei aika riitä mihinkään. Lapsenlapset ovat käyneet luonamme ja heille järjestetään aikaa ja tekemistä. On mukavaa, kun he käyvät luonamme.
Viime kesänä lapsenlapset saivat ajelun moottoripyörän kyydissä, vain isommat. Miehen työkaveri ajelutti kaikkia kolmea n. kilometrin matkan. Kaikki olivat tyytyväisiä; niin kyydissä olleet kuin kyyditsijäkin. Illalla sitten kerrottiin touhussa, millainen kokemus se oli. Kaikkein suurimman kiitoksen sai, kun kaikki kolme kietoivat kätensä ympärillemme ja sanoivat, kuinka paljon he rakastavat meitä. Pienten lasten ilo on liikuttavaa

Laitetaanpas Roosa-neiti kypärä kiinni.

Arttu lähdössä liikenteeseen.

Ja vihdoin Rebekka-neitikin palasi ajelulta.

 No tulihan sitä itsekin käytyä ajelulla: olen vissiinkin yllytyshullu. Päätin etten toista kertaa mene kyytiin, vaikka se olikin luotettava
.
Kylällämme toimii näytelmäpiiri ja heillä oli oli toukokuun alussa samana päivänä kaksi esitystä naytelmästä "Riemukaaret". Ensimmäinen näytös oli Senioripisteen eläkeläisille. Heille oli järjestetty myös ruokailu ja kahvit. Esityksen aikana kuului naurua; näytelmä on hauska. Oli mukava seurata kuinka kaikki olivat iloisia ja tyytyväisiä ohjelman loputtua. Monet toivoivat samanlaisia esityksiä enemmänkin. Olin auttamassa seuran porukkaa sekä aamupäivällä että illalla.
Muuten aika on mennyt kotihommissa

Kiirettä pitää

Pojanpoika on ollut kahteen otteeseen. Hän viihtyy täällä; viimeksi ei ollut halunnut lähteä serkkunsa luokse, vaan tuli tänne.Tänä kesänä täytyisi suunnitella taas uusi kokemus heille Ollaan käyty katsomassa lampaita (asuvat kaupungissa) ja tutustuttu kasveihin. Pari vuotta sitten he kävivät hillajängällä, mikä oli myös uusi kokemus heille. Saivat nukkua pari yötä teltassa, kalastella ja paistaa makkaraa. Heille oli myös pidetty "hillaolympialaiset". Pojat ja mies olivat keksineet kymmenkunta tehtävää heille; puiden ja käpyjen keräilyä, montako poroa näki, missä oli eniten muurahaisia (paikka piti näyttää), monenko auton ääni kuului (telttapaikka on parin kilometrin pääsä tiestä), juoksua, ja muuta urheilua sekä nuotion tekeminen ohjeiden mukaan. Lapset olivat tyytyväisiä ja haluaisivat lähteä toistekin. Aikoinaan nuorin poikani otettin mukaan jängälle hilla aikaan ja sitten opettaja oli kysynyt koulun alkaessa oppilailta, mikä oli heidän mukavin tapahtumansa lomalla, niin Haba (poika) oli sanonut olevan tämän reissun. Tänä kesänä täytyy miettiä uusi kokemus.

Äiti on sairastanut kihdin tai knihdin, niinkuin hän sanoi veljelleen, kahteen kertaan. Mutta nyt hän on taas ihan hyvässä kunnossa. On jaksanut käydä kyläilemässäkin sisaruksiensa ja lapsuuden ystävänsä luona.

Blogin aloitus

Nyt se on sitten tapahtunut. Aloitin blogin pitämisen. Tarkoitus olisi laittaa omia ajatuksia ja tapahtumia tähän blogiini. 

Tänä viikonloppuna meillä on ollut pojan tyttöystävä vierailulla. Hän on nykyään rullatuolissa saatuaan aivoinfarktin viime vuonna olessaan 24-vuotias. Mieheni kanssa haluamme, ettei hän joutuisi olemaan koko aikaa sairaskodissa. Hänellä on kuntoutus meneillään ja hän on lähdössä Oulunsaloon kuntoutuskotiin, missä hän saa oman asunnon. Toiveissa olisi, että hän vielä voisi kävellä ja tehdä töitä. Illansuusssa lähdemme viemään hänet takaisin ja haemme taas parin kuukauden päästä meille.

Viime vuosi olikin tapahtumia täynnä; surullisia ja vähemmän surullisia, mutta pitää toivoa, että päivä paistaisi risukasaankiin.